Elinkautisten vastine Soklin YVA 3:een

28.2.2012

Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

PL 8060

96101 Rovaniemi

 

Lausunto Soklin kaivoshankkeen YVA-selostuksen vaihtoehdon VE3  täydennyksestä

                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                           

Nuortin elinkautiset ry. on vuonna 2001 perustettu yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää ja vaalia virkistyskalastusta ja luontoharrastuksia. Yhdistyksen jäsenmäärä on noin 200. Jäsenkunta on kotoisin eri puolilta Suomea aina etelästä pohjoiseen. Jäsenten ammatillinen ja koulutuksellinen tausta on varsin monipuolinen. Yhdistävänä voimana on Tulppion-Soklin kaunis ja luontorikas erämaa jokineen, soineen ja metsineen. Puhdas ilma ja luonnon rauha täydentävät kaikkea sitä, mitä me Nuortin Elinkautiset täältä haemme.

Alue on talousmetsäkäyttöä lukuun ottamatta lähes luonnonmukaisessa tilassa oleva yhtenäinen ja ainutlaatuinen erämaa-alue, käsittäen kaksi luonnonpuistoa, UK-puiston ja Värriön luonnonpuiston.

Soklin kaivoshanketta varten toukokuussa 2009 valmistuneen YVA-selostuksen ja sen täydennyksen perusteella ei pidä myöntää lupaa kaivoksen rakentamiselle eikä kaivoksen avaamiselle. Soklin kaivoshanke aiheuttaa alueen luonnolle ja uusiutuville luonnonvaroille suuria ja lopullisia menetyksiä. Kaivostoiminta ei ole alueen ekologista ja pitkäjänteistä kehittämistä.

YVA-selostus ei tarkastele kaivostoiminnan pitkä-aikaisia haittoja ja siksi sitä pitäisi näiltä osin tarkentaa.

Soklin kaivosalueen pohjoisen sijainnin takia luonto on erittäin herkkää ympäristötekijöiden muutoksille. Niin vesi kuin maaluonnon kyky palautua ennalleen on erittäin hidasta. Kaivostoiminnan aiheuttamat muutokset luontoon ovat monelta osin palautumattomia. Kaivostoiminta käsittelee ja käyttää valtavia vesimassoja. Alue sijaitsee hyvin vähävetisellä vedenjakaja-alueella, jolloin sekä maa että vesiekosysteemit ovat erityisen herkkiä kaikelle vedenkäytölle.

Lausunnolla oleva YVA-selostus on monilta osin puutteellinen ja jättää auki monia maisemaan, vesiin ja eläimistöön sekä kaivutöiden ajoitukseen, kuivatustöiden juoksutuksiin, vesien likaantumiseen, rakentamisen vuosiajankohtaan ja toimintojen aluerajauksiin liittyviä tärkeitä asioita. Näiden avoimien asioiden tulee olla selvitettynä YVA-selostusta käsiteltäessä erityisesti sen johdosta, kun kaivosyhtiö Yara Suomi Oy:n julkisuuteen antamat lausunnot kaivostoiminnan eri prosessien sijaintipaikoista jatkuvasti muuttuvat. Perusteluissa tähdätään ainoastaan toiminnan taloudellisiin arvoihin. Kuka kantaa vastuun kaivoksen aiheuttamista mittaamattomista ja pitkävaikutteisista ympäristövaurioista. Avoimia jälkeenpäin sovittavia asioita ei lupaehtoihin saa jättää. Kokemuksesta tiedämme, että vaillinaisten ja epätietoisuuteen perustuvat ympäristöluvat ovat aiheuttaneet suuria vahinkoja.

Talvivaaran kaivosalueen läheisyydessä tapahtunut ympäristön tilan huononeminen on osoittanut, etteivät kaivosyhtiöt noudata ympäristömääräyksiä tai että ympäristövaikutusarviot ovat olleet vääriä. Joten ympäristövaikutukset pitää arvioida huolella.

Huolestuttava esimerkki haitallisista vaikutuksista ympäristöön, ei ainoastaan lähiympäristöön, on Luoteis-Venäjällä sijaitseva lannoitetehdas. Tehtaan tiedotteet fosforipäästöistä Lugo-jokeen poikkeavat huomattavasti suomalaisten tutkimustuloksista ja osoittavat selkeää välinpitämättömyyttä ympäristön suojelusta.  Luoteis-Venäjän ja Kovdorin lannoitetehtailla on sama omistaja. 

 

Vesistön tuhoaminen ja tuhojen arviointi

Kaivoksen poistovedet johdettaisiin joko Nuottijoen tai Kemijoen vesistöön, tällöin niissä kiintoaineiden sekä fosforin määrät lisääntyvät merkittävästi. Tämä tuhoaisi vesistöjen arvokalakantoja kuten lohikaloja ja erityisesti se tuhoaisi alkuperäiset taimenkannat.

Lisäksi kiintoaineiden ja ravinteiden lisääntymisen välilliset vaikutukset koskevat koko Kemijoen vesistöä. Särkikalojen elinmahdollisuuksien parantuessa vastaavasti lohikalojen elinmahdollisuudet huononevat.

YVA:ssa todetaan vesistöön aiheutuvan kuormituksen kohdalla, että ”kuormituksen määrän ja muutoksen suuruuden välisen yhteyden arvioiminen on haastavaa eikä lopputulosta voida luotettavasti ennustaa”.

 Mikäli tilanne on näin, ei kaivokselle tule antaa ympäristölupaa, ennen kuin luotettavat arviointimenetelmät ovat käsillä.

 

Vedenkäytön seuraukset                      

Miten luotettavia ovat arviot pohjaveden alenemisen vaikutuksista? Alue on vähävetistä vedenjakajaseutua. YVA- selvityksestä ei käy ilmi, voiko kaivoksen vedenkäyttö ja pohjaveden pinnan aleneminen aiheuttaa muutoksia esim. Yli-Nuortin tai muiden lähellä sijaitsevien suojelualueiden luonnolle. Mm. ristiriitaisuudet Soklin maaperärakenteesta tulee YVA-selostuksessa selvittää.

Tutkimukset ovat selkeästi osoittaneet, että rantametsien ekosysteemit ovat täysin riippuvaisia vesistön tuottamasta eliöstöstä (esim. aikuistuvat vesihyönteiset), ja että tämä vaikutus ulottuu paljon kauemmas valuma-alueelle kuin ennen kuviteltiin. Nämä järjestelyt muuttaisivat koko vesistön luonteen aivan täysin, ja sillä olisi tätä kautta voimakkaita epäsuoria vaikutuksia myös maaeliöstöön. Tämä koskee kaikkia vesistöjärjestelyjä. Näiltä osin YVA on riittämätön.

Koska Soklin alueelle koituu tässäkin vaihtoehdossa erittäin massiivisia veden laadun ja virtaamien muutoksia, tulisi selvittää, olisiko kaivoshanketta käsiteltävä laajojen vesistörakentamishankkeiden ja muutoksien johdosta myös vesilain 2 momentin 5§ mukaisesti voimakkaasti vesiympäristöä, elinolosuhteita ja virkistyskäyttöä haittaavana hankkeena. Mm. Yli-Nuortin siirto ja vesien osittainenkin laittaminen putkeen olisivat suurisuuntaiseksi määriteltäviä rakennustöitä. Ne vaatisivat toteutuakseen erikoisluvan.

 

Myrkyllisten ja radioaktiivisten aineiden pääsy pölyn ja veden mukana luontoon

 

Soklissa esiintyy huomattava uraaniesiintymä ja maaperässä on huomattavia radioaktiivisten aineiden määriä. Näistä useat aineet, kuten uraani liukenevat veteen ja edelleen Nuortin vesistöön ja pohjaveteen. Myrkylliset aineet leviävät myös herkästi pölynä ympäristöön, josta ne kertyvät mm. jäkäliin ja sieniin ja rikastuvat edelleen ravintoketjussa. Näiden aineiden mahdollisia ympäristövaikutuksia ei ole YVA:ssa eikä sen tarkennetussa liitteessä tarkasteltu.

YVA:ssa ilmoitetaan, että ”kaivoksen kuivanapitovedet sisältävät pieninä pitoisuuksina lähinnä arseenia, kadmiumia, kromia, kuparia, elohopeaa, molybdeenia, nikkeliä ja lyijyä. Raskasmetallipäästöt ovat erittäin vähäisiä eikä sillä arvioida olevan haitallisia vaikutuksia.  Lähtökohtana on, että vesistöön johdettavassa vedessä ei ole juurikaan luontaista enempää raskasmetalleja, vaan raskasmetallien odotetaan sedimentoituvan selkeytysaltaisiin .” YVA:ssa ei ole esitetty tarkempia perusteluja, kuinka tehokkaasti em. aineet sedimentoituvat. Onhan tiedossa, että useat aineet kuten arseeni aiheuttavat myrkkyvaikutuksia jo hyvin pieninä pitoisuuksina.

Kuolan kaivosinstituutissa on tutkittu Soklin fosforimalmin koerikastusta ja todettu: ”Tämä ei ole helppoa malmia.” Siinä on paljon sivuaineita. Fosforin talteenotto tuotti myös suuria vaikeuksia. Tästä aiheutuvat ongelmat tulee selvittää YVA-selvityksessä.

Kaivosalue on useiden luonnonsuojelualueiden kuten UK- kansallispuiston välittömässä läheisyydessä. YVA:sta ei selvästi käy ilmi, miten kaivoksesta on estetty radioaktiivisten aineiden kulkeutuminen veden mukana tai pölynä kaivosalueen ympärille.

 

Kansallispuiston ja Natura alueiden tuhoaminen

YVA:n mukaan yksi selkeytysaltaan purkupaikka sijaitsisi Nuorttikönkäällä UKK-puistossa. Nuorttiköngäs on erittäin suosittu kalastus- ja retkeilykohde. Vesien johtaminen kansallispuistoon tai sen läpi virtaavaan veteen on erittäin tuomittavaa.

Samoin tuomittavaa on myös teiden ym. rakentaminen kansallispuiston alueelle.

Kaivospiirin rajoittuminen UKK-puistoon lisää riskiä, että kaivoksesta lähtevän  pölyn ja jätevesien myötä kulkeutuvat aineet leviää puistoon. Tätä ei ole selvitetty YVA:ssa

Lisäksi tunneleiden ym. rakentaminen Natura-alueiden läpi tuhoaisi ja muuttaisi olennaisesti osan alueiden luonnosta.

Kaivostoiminnasta tehtyjen suunnitelmien pohjalta Natura-alueiden rajauksia tulisi tarkistaa kaivoksen vaatimien rakennustoimenpiteiden johdosta. Ei ole sama asia, onko raja koskemattomassa erämaassa vai saastuttavan teollisuuslaitoksen lähietäisyydellä.

 

Alueen kasvillisuus

Sokliin rakennettavalla kaivoksella olisi tuhoisat seuraukset alueen ainutlaatuiselle kasvillisuudelle ja luonnon monimuotoisuudelle.  Kun erittäin laaja luonnonalue muuttuisi kaivosteollisuusalueeksi, sieltä häviäisi monia arvokkaita luontotyyppejä ja alkuperäisiä biotooppeja.  Karbonatiittialueen rehevä ja omaleimainen kasvillisuus tuhoutuisi kokonaan ja alueen ainoa erämaalampi häviäisi.

Malmialueen kaivanto on 320 ha ja syvyys 40-90 metriä. Kaivannon kuivana pidosta johtuen pohjaveden taso putoaa laajalla alueella kaivannon ympärillä aiheuttaen kasvillisuuden ja soiden  tuhoutumista kaivosalueen ulkopuolella. Nämä vahingolliset vaikutukset ovat merkittäviä ympäristölupa-asioita ja tulee tarkastella YVAssa.   

 

Merkitys poronhoidolle, retkeilylle ja kalastukselle

Kuten YVAssa todetaan Soklin kaivos aiheuttaa suuria haittoja, menetyksiä ja riskejä alueen poronhoidolle ja sen parissa työskenteleville.

Nuorttijoen vesistö menettäisi merkityksensä tärkeänä virkistyskalastusalueena.  Soklin alueen ympärillä olevat eriasteiset luonnonsuojelu- ja retkeilyalueet menettäisivät arvonsa, kun niiden keskelle syntyisi laaja teollisuusalue.

Kaivoshanke toteutuessaan tuhoaisi mahdollisuudet virkistyskalastukseen ja jokamiehenretkeilyyn, jotka Savukosken kunnassa ovat pitkään olleet tärkeää matkailutoimintaa.  Savukoskella menetettäisiin myös Korvatunturinmaan erämatkailun maine ja erämaapitäjän imago. Tulppion Majojen internet-sivuston; ”Euroopan viimeiset erämaat kutsuvat juuri sinua” ja ”Luonto on täynnä eksotiikkaa” matkailua edistävä viesti olisi historiaa. Menettäisimme 3 500-4 000 luontomatkailijaa vuodessa.

Savukoski Korvatunturinmaa sivut korostavat luonnon ja erämaamatkailun tärkeätä merkitystä kunnan imagon ja vetovoimaisuuden kannalta. Savukosken tulevaisuus ei saa olla 20 vuoden varassa. Jäljelle jää runneltu luonto, poro- ja matkailuelinkeinon alasajo.  Tämän perinpohjaista merkitystä ei tarkennetussa YVA- selvityksessä edes käsitellä.

Soklin kaivoshanketta koskevissa  YVA-selvityksissä kalatalouden merkitys on jäänyt vähälle huomiolle. Mm. Soklioja ja Loitsanajärvi, jotka kaivoksen johdosta tuhotaan, on merkittävä vesiuoma poikastuotannon kannalta.  Kun Nuorttijoen vesistö luonnonvaraisine kalakantoineen on ainutlaatuinen meidän oloissamme, on kaivoshankkeen kalatalousvaikutuksia ehdottomasti täydennettävä asian tärkeyttä vastaavalle tasolle.  VE 3, jossa rikastus on tarkoitus suorittaa osin Venäjällä, tulee kaikesta huolimatta aiheuttamaan huomattavia kalataloudellisia haittoja. VE3 Putki, jossa malmi kuljetetaan putkessa Venäjälle lietteenä, vaatii huomattavia vesimääriä, johon kaivoksen kuivanapitovedet tuskin yksinään riittävät. Lisäksi suunniteltu vesiallas kuivanapitovesiä varten merkitsee vaihtoehdossa VE3 Rata  Sokliojan ja Loitsanajärven  tuhoutumista joko osittain tai kokonaan. Molemmissa vaihtoehdoissa altaan purkuvedet kuormittavat joko Nuorttijokea tai Kuttusojaa ja Kemijokea vaihtoehdosta riippuen. YVA-selvityksessä on puhuttu altaista vesistöön johdettavista puhtaista purkuvesistä. Tämä kannanotto on vähintäänkin harhaanjohtavaa ja vaatii YVA-selostuksessa luotettavamman tarkastelun.

YVA-selostus ei esittele vesistön kalastoa ja kalatutkimuksia, joita on tehty. Parhaillaan käynnissä olevasta Nuortin vesistön lohen palautushankkeen tilanteesta ei YVAssa ole kerrottu. Mikäli Nuortin pääuomaan rakennetaan vesiallas, se estää kalojen nousun ylävirtaan. Myöskään kalojen pääsyä altaan  alapuolelle ei ole käsitelty. Nämä puuteet on täydennettävä YVA-selostukseen.

Melun ja ilman laadun haittoja on käsitelty vain olemassa olevan asutuksen näkökulmasta. Kaivostoiminnan melu ja ilmahaittoja tulisi käsitellä myös alueella vierailevien ihmisten ja eläinten kannalta. Esimerkiksi. kalatalouden kannalta meluhaittoja on pidettävä huomattavina. Kalojen tiedetään olevan arkoja erilaisille meluärsykkeille. . Tässä suhteessa malmin louhintatyöstä ja murskaamisesta koituva melu saattaa olla merkittävä haitta kalojen viihtymiselle ja lisääntymiselle.

 

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen

 

YVA-selostuksen kohdan10.3 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen taulukkoon olemme poimineet niitä kohtia, joihin haluamme lausua mielipiteemme ja/tai edellytämme perusteellisempaa YVA-tarkastelua.

 

 

Toimiva aluerakenne

 

 

Tavoite

Toteutuminen hankkeessa

 

Nuortin Elinkautisten kannanotto

Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän

kilpailukyvyn ja kansainvälisen

aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä.

Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin

ja sijaintitekijöihin alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin

Kaivoksen rakentaminen edistää alueen kilpailukykyä, kansainvälistä asemaa, seudullista elinkeinotoimintaa ja muuttaa väestökehitystä alueella positiivisemmaksi.

Kaivos sijoittuu alueelle, joka ei liity selkeästi nykyiseen aluerakenteeseen. Hankkeella saattaa olla haitallisia vaikutuksia alueen ympäristöarvoille ja mm poroelinkeinolle.

Suunniteltu maankäyttö perustuu ensisijaisesti alueen omiin vahvuuksiin, sillä Soklin fosfaatti-

malmivarannot ovat merkittävä vahvuus alueella ja arvokas resurssi.

Kaivostoiminnalla ei edistetä alueen tasapainoista kehitystä. Kaivos on kaukana mahdollisista uusista asunnoista. Kaivostoiminta lamaannuttaa täysin Tulppio-Sokli seudun suurimman vahvuuden, matkailuelinkeinon.

Hankkeella on erittäin suuri haitallinen ja pysyvä vaikutus alueen ympäristöarvoille ja mm. poroelinkeinolle.

 

Alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kyläverkoston kehittämistä. Erityisesti harvaan asutulla maaseudulla ja taantuvilla alueilla kiinnitetään alueidenkäytössä huomiota jo olemassa

olevien rakenteiden hyödyntämiseen sekä elinkeinotoiminnan ja muun toimintapohjan monipuolistamiseen. Alueidenkäytössä otetaan huomioon haja-asutukseen ja yksittäistoimintoihin perustuvat elinkeinot sekä maaseudun tarve

saada uusia pysyviä asukkaita.

 

Hanke edistää ja monipuolista alueen elinkeinoelämää, hankkeella on kuitenkin haitallisia

vaikutuksia porotalouteen. Yhteyksien paranemisella on myönteisiä vaikutuksia metsätalouteen.

Matkailuun voi kohdistua kaivoshankkeen toteutumisen myötä haitallisia (kaivosalue, rautatie, tiet, voimajohto) ja myönteisiä vaikutuksia (yhteyksien paraneminen mm. Urho Kekkosen kansallispuistoon).

Hankkeella luodaan uusia työpaikkoja nykyiselle muuttotappioalueelle. Uusien työpaikkojen myötä alueelle saadaan uusia pysyviä asukkaita.

Olemassa olevaa rakennetta ja kyläverkostoa on mahdollista kehittää, kun Savukoskelle kaavoitetaan asuinalueita kaivoksen työntekijöille.

 

YVA selostuksessa ja haastattelututkimuksissa ei osoiteta luotettavasti kaivostoiminnan tuovan pysyviä asukkaita kuntaan. Kun omia työvoimaresursseja ei ole, tuskin ulkopaikkakuntalaiset hankkivat omistusasunnon 20 vuoden elinkaarta ajatellen. Elinkeinotoiminnan kehittäminen ja pysyvän asutuksen saaminen tulisi tukeutua matkailuun, porotalouteen ja puunjalostusteollisuuteen nykyistä luontoa kunnioittaen. Liikenneyhteydet UKK-kansallispuistoon ja Tulppio-Sokliin ei vaadi kaivostoiminnan edellyttämiä rautateitä, maanteitä ja voimajohtolinjoja

  

Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu

 

 

Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien

ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista,

sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä.

Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään

sekä eheytetään kaupunkiseutuja

ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan

elinympäristön laatua.

 

Kaivostoiminnan mukana syntyvä pysyvä asutus sijoitetaan huomioiden nykyisen yhdyskuntarakenteen vahvistaminen. Haja-asutus alueille rakentamista pyritään välttämään.

Eheyttämisen tavoite liittyy tarkempaan suunnitteluun kaavoituksen yhteydessä.

Soklin hanke edistää Savukosken kunnan ja kuntakeskuksen taloudellista kestävyyttä.

Hanke edistää ja monipuolistaa alueen elinkeinoelämää, hankkeella on kuitenkin haitallisia

vaikutuksia porotalouteen.

Hankkeella on haitallisia vaikutuksia vesistöihin, kalatalouteen, vesieliöstöön, maaekosysteemiin

ja muuhun luontoon riippuen toteutusvaihtoehdosta.

Myös melu lähiympäristössä

lisääntyy.

 

Kaivostoiminnan ansiosta syntyvä asutus on hyödyllistä sijoittaa nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen.

Soklin hanke edistää Savukosken taloudellista kestävyyttä vain rajallisen ajan 20 vuotta eikä takaa elinkeinoelämän monipuolistumista.

 

Hankkeen haitalliset vaikutukset Savukosken kuntaan ja sen yritystoimintaan, talouteen, kehitykseen ja imagoon ovat hyvin merkittävät.

 

Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien

saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä

parannetaan.

 

Pysyvää asutusta ei ole tarkoituksenmukaista sijoittaa kaivoksen välittömään läheisyyteen palveluiden puutteen vuoksi, joten uusien

työntekijöiden vaatima uusi asutus sijoittunee pääosin nykyisen yhdyskuntarakenteen yhteyteen

Savukosken taajamaan vahvistaen kuntakeskuksen palvelujen väestöpohjaa. Tämä lisää yksityisautoilua alueelle, joten mahdollisuus joukkoliikenteen järjestämiseen kartoitetaan. Yksityisautoilun tarvetta on myös mahdollista vähentää kimppakyydeillä ja tilapäisasutuksen järjestämisellä Soklin alueella.

 

Asunnot ja työpaikka eivät ole hyvin saavutettavissa, työmatka noin 90 km.

Tilapäisasutuksen järjestäminen Soklin alueella tuntien kunnan omat työvoimaresurssit ja siirtotyövoiman saantimahdollisuudet  on todennäköinen ratkaisu kaivoksen työllistämiseen. Asutuksen järjestäminen Soklin alueella entisestään huonontaa alueen luonto- ja matkailuarvoa.

 

 

Yhteenveto

Soklin kaivoshankkeen kaikki esitetyt toteuttamisvaihtoehdot aiheuttavat huomattavia ja peruuttamattomia vahinkoja tälle yhtenäiselle ja ainutlaatuiselle erämaa-alueelle, sen matkailulle, kalastukselle ja muille luontoarvoille. Tämä on liian suuri hinta suhteellisen lyhytaikaisesta hyödystä.

YVA-selostuksessa tuodaan selkeästi esille  lukuisa joukko kaivostoiminnan aiheuttamia vahingollisia ja pitkäjännitteisiä tekijöitä  Vaikka kaikkia asioita ei ole edes riittävästi tutkittu  lausunnolla olevassa YVA-selostuksessa, tulisi  YVA-päätöksessä  esittää vaihtoehto VE 0.aa ainoana  sopivana  vaihtoehtona:  Kaivoksen rakentamiselle ei pidä myöntää lupaa.

 

Pyydämme vastausta/vastinetta lausuntoomme välittömästi sen käsittelyn jälkeen osoitteeseen:

Pekka Perttula

Kaivosmäki 4, 02730 ESPOO

Käsittelemme vastauksenne Nuortin Elinkautisten vuosikokouksessa 28.7.2012.

 

Tulppiossa 22. päivänä helmikuuta 2012

 

Nuortin Elinkautiset ry.

 

Seppo Tarkka, puh.joht.         Pekka Perttula, tiedotusvastaava



Päivitetty viimeksi: 12.8.2019   Kävijöitä: 82171 ©Woodnet Oy